Rokottaminen: hyvä vai paha asia?

Keskustelimme tänään koulussa rokottamisesta: miten ne vaikuttavat ja mihin. Aihe tuntui olevan opettajamme lempilapsi.:D

Kuva seuraavasta osoitteesta

Myönnän itsekin, etten ole ollut aina kovin positiivinen rokottamisen suhteen. Otin lukioaikoina sikainfluenssaa vastaan rokotteen ja seuraavana päivänä olin kipeänä. Viime talvena en ottanut influenssarokotetta, vaikka sitä meille usein suositeltiinkin.

Jokaisella ihmisellä (lainsäädännön puitteissa, poikkeuksena esim. mielenterveyspotilaat ja tartuntatautilaissa määritellyt taudit) on oikeus päättää mitä rokotteita ottaa ja mitä ei. Opettajamme antoi meille mielestäni tähän oikein hyvän esimerkin. Usein ajattelemme vain itseämme, mitä se meihin vaikuttaa, entäpä sen ottaminen meihin ja muihin? " Perheen äiti ei ole antanut rokottaa lastaan rokotusohjelman mukaan ja he lähtevät matkalle ulkomaille, josta lapsi saa tartunnan jotakin tautia vastaan ja on tällöin tämän taudin kantajana. Palattuaan takaisin Suomeen lapsi menee päiväkotiin ja tartuttaa näin ollen muut lapset ja tauti alkaa leviämään kulovalkean tavoin." Tämä sama esimerkki toimii myös esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöillä. Hoitajat ja lääkärit työskentelevät monien potilaiden kanssa, joilla voi olla hyvin huono immuniteetti, kuten syöpäsairailla tai pienillä lapsilla. Haluanko minä jättää ottamatta rokotteen ja tartuttaa muita ihmisiä ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa heidän kuolemansa?

Poimisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta (www.thl.fi) muutamia väitteitä ja niihin vastauksia:

"Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn
Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme. On tauteja, joiden tarttuminen riippuu paljonkin hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta, esimerkiksi tuberkuloosi. On myös tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä, esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti. Kohonnut elintaso ei vähentänyt myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita: niiden esiintyminen oli Suomessa huipussaan juuri ennen rokotusten aloittamista 80-luvulla."
"Rokotteet sisältävät myrkyllisiä aineita
Rokotteet sisältävät hyvin pieniä määriä apu- ja säilöntäaineita, esimerkiksi formaldehydiä ja alumiinia. Näitä tarvitaan rokotteen tehon ja säilyvyyden varmistamiseksi tai sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi. Määrät ovat niin pieniä, että ihminen saa näitä aineita huomattavasti enemmän jo elinympäristöstään, esimerkiksi liikennepäästöistä, huoneilmasta, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta."


"Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, rokotteet ovat turhia
Rokotuksin ehkäistävät taudit, niiden jälkitaudit ja komplikaatiot ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta. Ne pysyvät loitolla juuri niin kauan kun rokotuskattavuus pysyy riittävän korkeana. Nykyinen rokotuskattavuus sallii aina muutaman rokottamattoman. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat takaisin."


"On turvallisempaa sairastaa taudit kuin ottaa rokote
Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolee jopa korkean elintason maissa yksi ihminen jokaista 10 000 sairastunutta kohti. Rokotteen ei tiedetä aiheuttaneen kuolemantapauksia. Tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa useammin kuin rokotuksesta. Kouristuskohtauksen riski on rokotukseen verrattuna 15-kertainen. Taudin sairastaminen on siis kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen."
"Yhdistelmärokotteet kuormittavat liikaa lapsen vastustuskykyä
Eivät kuormita. Lapsen puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä jo sikiökaudella. Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan. Rokotteeseen on usein poimittu taudinaiheuttajasta vain vastustuskyvyn kehittymisen kannalta oleellinen osa. Tätä osaa, jota vastaan elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittää vasta-aineita, kutsutaan antigeeniksi. Yhdestä yhdistelmärokotepistoksesta lapsi saa antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta."Mikäli kiinnostuitte lukemaan lisää, niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on näitä.

- Clara